Hellettä pakoon helman alle

En ole oikein koskaan osannut kuvitella itseäni maksimekossa. Olen 162cm pitkä, ja tuntuu että kaikki pitkähelmaiset joita olen elämäni aikana käyttänyt, ovat olleet kamalia säkkejä jotka ovat saaneet runkoni näyttämään yhtä leveältä kuin pitkältä. 

No, iski sitten hellejakson tänne pohojammaallekin, ja koska uutta tatuointia jalassa oli suojattava auringolta, tuli nöyrtymisen paikka. Maksimekko on tehtävä. 

Ei muutakuin kangaskauppaan, ja kas, sieltähän löytyi aivan ihana kangas maksimekkoon. Kuviollinen, vähän jopa värioksennuksen piirteitä omaava, todella joustava ja vilpoinen spandex :D Ja löytyi sieltä alepöydästä vähän muutakin... Siitä sitten jossain muussa postauksessa. 

Maksimekko syntyi kivuttomasti: leikaksin yläosan vanhan topin mukaan, tein siitä kaksinkertaisen ja saumuroin pussiin. Helmaosa on kankaan täysleveys rypytettynä vyötärölle. Helmaa en vaivautunut kääntämään, koska kangas ei purkaannu. Lisäksi tuntui, että helman kääntäminen häiritsisi kankaan laskeutuvuutta, nyt se huljuu ihanasti jaloissa. :)

  Pitäisi värvätä mies kuvaamaan näitä tekelekuvia, niin saisi joskus jotain muuta kuin makuuhuoneen nurkassa pönötystä ja epätarkkoja kuvia... No, ehkä jo ensi kerralla!

"Vanhojen" esittely jatkuu!

Lupasin edellisessä postauksessa, että esittelen samaa tyyliä noudattelevan mekon. Tämä kyseinen mekko on tehty niin ikään miesten housuista, joiden materiaali on pääasiassa villaa. Edellisen mekon tavoin, lähinnä yläosa noudattelee valmista kaavaa, helmaosa on muokattu sen mukaan miten housujen rakenne sen on sallinut.

Malli on älyttömän mukava, ja taskut mekoissa ovat lähestulkoon välttämättömyys. Kangas tuntuu hyvältä, ja on kuosiltaan ja väriltään tyylikäs. Yksi lempimekoistani, ehdottomasti! :)
Laitan tähän muutamat kuvat mekon sisäpuolelta, jos joku haluaa kokeilla jotain samantyyppistä ja kaipaa vinkkiä.

Tältä mekko näyttää päällä. Silloin kun tätä tein, katsoimme miehen kanssa Houde of Card- sarjaa, ja jotenkin mieleeni mekosta tulee sarjan päähenkilön vaimon, Claire underwoodin vaatekaapin sisältö. Enkä pistä tätä pahakseni :)

 Mekon etuosa nurjalta puolelta. Säästin siis housujen alkuperäiset muotolaskokset ja taskut, ja myös lahkeiden vuorit. Näin mekko ei kiipeä reisiä pitkin vaikka olisi vähän karkeammatkin sukkahousut jalassa. 

Mekon takaosa nurjalta puolen. Ainoa kierrättämätön osa mekossa on selän vetoketju, ja sekin oli kuitenkin ostettu "jotain" varten jemmaan aikapäiviä sitten. Taakse halusin säilyttää myös pesuohjelaput ja kokomerkinnät. 

Tämä mekko oli ehkä yksi mukavimmista projekteista pitkään aikaan. 

 Mikään kesämekko tämä ei kyllä ole, joten odotan innolla syksyä että pääsen tätä taas käyttämään. :)

PS. Tämä mekko pääsi myös Craftsterissa Featured-listalle, johon ylläpito valitsee tietyin väliajoin lempiprojektinsa. :)

Laiska päivittäjä täällä moi.

No niinhän siinä kävi kuin pelkäsinkin. En ole muistanut blogia päivittää sitten viime kesän, eikä kyllä hirveästi ole esiteltävää valmistunutkaan. Jotain nyt kuitenkin, joten aloitetaanpa purkamaan sumaa sieltä vanhimmasta päästä.


Vuosia sitten sain jostain (olisikohan ollut Craftsterista) idean että vanhoista housuista voisi tehdä mekon. No, hain kirpparilta pappahousut ja väänsin siitä jonkin sortin tekeleen. Kauhean hyvin se ei onnistunut, joten mekko jäi kaapin perälle odottamaan parempaa aikaa. Jossain vaiheessa viime syksyä se aika tuli, ja kaivoin tuon tekeleen haudastaan. Sain vision muokata mekkoa ja yhdistää siihen nahkaa. No, materiaalin ollessa rajallista, jouduin tekemään jonkin verran kompromisseja, mutta lopputuloksesta tuli kuitenkin varsin pidettävä!

Tämä mekko pääsikin talven mittaan ulkoilemaan moneen otteeseen. Ensimmäisellä kerralla jopa minulle täysin tuntematon ihminen tuli kehumaan mekkoa! Olin yhtäaikaa sekä  erittäin hämmentynyt että hirmuisen ylpeä. :)

Mekon kaavan pohjana on sittemmin luottokaavakseni osoittautunut mekkokaava Burdasta 4/13. Seuraavassa postauksessa esittelen toisen samaa kaavaa ja vanhasta uutta-tekniikkaa hyväksikäyttäen tehdyn mekon :)

Kirppiskauhtanasta kevyeksi kesämekoksi!

Vihdoinkin sain tämän mekon kuvattua jotenkuten :) Valmis tämä on ollut jo reilun viikon, mutta kaikenlainen ompeluinspiraatio on ollut aikalailla hukassa viimeaikoina, ja sen myötä myös kuvausinto. Vaikka pääsykokeetkin on alta pois, oon ollut harvinaisen laiska ja saamaton. :P

No, aiheeseen. Maaliskuun kieppeillä kirppiksellä silmiini osui kivalla kuosilla oleva kasarityylin mummomekko. Ajattelin heti, että tuostapa sais nätin ja kevyen kesämekon! Hintaa mekolla oli tuossa vaiheessa muistaakseni joko 12€ tai 9€, ja ajattelin että no, jätänpä tuohon kun ei ole takeita siitä, innostaako uudelleenmuokkaus kuitenkaan. Seuraavalla viikolla menin uudestaan, sama mekko oli edelleen siellä, nyt hintaa 6€. Melkeen vois ottaa, mutta äh, ei nyt kuitenkaan... Pikkuisen jo harmitti kotona, että olis vaan pitänyt ottaa, kyllä 6€ olis ollu kuitenkin jo kohtuullinen hinta. No, taas seuraavalla viikolla uudestaan, varmana siitä että joku on jo tuon thaisilkkimekon ominut, mutta ei mekko oli vielä siellä! Ja mikä huvittavinta, hinta oli enää 3€! Melkein nauroin ääneen kun mekon kanssa kirmasin kassalle ;D

Tuon maaliskuun jälkeen mekko sai marinoitua tovin kaapissa, mietiskelin että miten sen toteuttaisin. Halusin olkaimellisen mekon, mutten kuitenkaan mitään nirunaruolkaimia, tykkään reilusta helmasta joka voi tuulessa lepattaa.. Viime kuun lopulla mekko sitten päätyi saksittavaksi. Tein vähän fiiliksen mukaan, sovittelin nuken päälle palasia ja mietiskelin. Lopulta mekko syntyi aika helposti, ainoastaan pääntien ja kädenteiden kääntämisessä oli miettimistä, kun kangas halusi vetää kuprulle. Vuorittamistakin mietin hetken, mutta koska halusin nimenomaan kevyen kesämekon, laitoin ainoastaan alavarat. Mekko pääsikin heti valmistumistaan seuraavana päivänä todelliseen testiin, vuorokauden mittaiselle retkelle Helsinkiin. :)
Ehkä saatan tehdä mekkoon vielä jonkinlaisia muutoksia, mutta toistaiseksi olen aika tyytyväinen. :)

Pitemmittä puheitta, kuvia!

Alkutilanne:

Herttainen olkatoppauksilla ja napituksella varustettu kolttu... Sinänsä tämä oli kyllä "sopivan kokoinen" mutta niin järkyttävä malliltaan että en viitsinyt edes päälle kokeilla ennen saksimista!

Ja lopputulos:

Etuosa on ikäänkuin kietaisumallia, vyötäröllä on kaitale (näissä kuvissa vyön alla) ja takakappaleelta pääntietä avarrettu reilusti. Helmalle en tehnyt sen kummempia, lyhensin mitasta vain 10cm :D Tästä saa helposti asusteita vaihtamalla juhlavamman tai sitten tämmöisen rennon arkisen. Tykkään :) 

Kuvia saa suuremmaksi klikkaamalla.

Vihdoin ja viimein

Sain lopultakin lupaamani kuvan tuosta farkkumekosta. Sähköposti osaa sitten kettuilla huolella aina silloin kun ei tarvitsis!

Mekosta sen verran että en nyt siihen ole 100% tyytyväinen, mutta kun aikaa oli rajoitetusti ja inspiraatio iski niin loppuvaiheessa, on tähän nyt tyydyttävä. Onneksi hiukset ja meikki (The Parturi, Marika Kippola) pelastaa paljon! <3

Ja käytin toki tilaisuuden hyväkseni ja otatin yhden kuvan jo aiemmin valmistuneesta takista! :) Kaavoitus vanhan nahkatakin pohjalta, siitä myös napit ja tikkivuori. 

Kertakaikkiaan hauska päivä oli tuo, tuommosiin kuvauksiin lähtisi mielellään toistekin! 

Kuvaus Jarmo Tyyskä 

Suttuinen sneak-peak!

Tämä projekti on ollut yks murheenkryyni, mutta vihdoin se on valmis! Tässä kuvassa tosin vähän vailla muutoksia vielä, mutta lopullisesta mekosta tulee sitten vähän eritasoisia kuvia joskus... ;)

Kesähepene!

Noniin, kangaskaupoilla tuli hurahdettua tuossa taannoin. Palalaarista löytyi iso pala jotain viskoosityyppistä kangasta (aivan hukassa mulla nämä ammattitermit!) ja se karjui haluavansa kesähepeneeksi. Selvä, minkäs teet. Jos joku huutaa, siihen vastataan.

Tiesin jo etukäteen että tämmöisen kankaan leikkaaminen on ihan pain in the ass. Ja tieto osoittautui ihan oikeaksi, ei meinannut saada suoraan leikattua millään, vaikka kuinka nuppineuloilla koitti jonkinlaista vakautta hakea.

Ompelu oli onneksi helppoa, ei kuintenkaan aivan sieltä ohuimmasta päästä ole tämä. Jopa napinlävet onnistui koneella!

Jonkinlaista osviittaa hain Suuri Käsityö-lehdestä, mutta ei tämä nyt mitään rakettitiedettä ole.  Noin suurinpiirtein neliön mallinen kappale, taitteelle leikataan pääntie, muutamat suikaleet nauhoiksi & pääntien "kanttaukseen" ja se on siinä. Toki mittoa pitää että mihin kohti tahtoo nauhakujat ja sitä rataa.

Niin että vois jo se kesä tulla!