sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Kirppiskauhtanasta kevyeksi kesämekoksi!

Vihdoinkin sain tämän mekon kuvattua jotenkuten :) Valmis tämä on ollut jo reilun viikon, mutta kaikenlainen ompeluinspiraatio on ollut aikalailla hukassa viimeaikoina, ja sen myötä myös kuvausinto. Vaikka pääsykokeetkin on alta pois, oon ollut harvinaisen laiska ja saamaton. :P

No, aiheeseen. Maaliskuun kieppeillä kirppiksellä silmiini osui kivalla kuosilla oleva kasarityylin mummomekko. Ajattelin heti, että tuostapa sais nätin ja kevyen kesämekon! Hintaa mekolla oli tuossa vaiheessa muistaakseni joko 12€ tai 9€, ja ajattelin että no, jätänpä tuohon kun ei ole takeita siitä, innostaako uudelleenmuokkaus kuitenkaan. Seuraavalla viikolla menin uudestaan, sama mekko oli edelleen siellä, nyt hintaa 6€. Melkeen vois ottaa, mutta äh, ei nyt kuitenkaan... Pikkuisen jo harmitti kotona, että olis vaan pitänyt ottaa, kyllä 6€ olis ollu kuitenkin jo kohtuullinen hinta. No, taas seuraavalla viikolla uudestaan, varmana siitä että joku on jo tuon thaisilkkimekon ominut, mutta ei mekko oli vielä siellä! Ja mikä huvittavinta, hinta oli enää 3€! Melkein nauroin ääneen kun mekon kanssa kirmasin kassalle ;D

Tuon maaliskuun jälkeen mekko sai marinoitua tovin kaapissa, mietiskelin että miten sen toteuttaisin. Halusin olkaimellisen mekon, mutten kuitenkaan mitään nirunaruolkaimia, tykkään reilusta helmasta joka voi tuulessa lepattaa.. Viime kuun lopulla mekko sitten päätyi saksittavaksi. Tein vähän fiiliksen mukaan, sovittelin nuken päälle palasia ja mietiskelin. Lopulta mekko syntyi aika helposti, ainoastaan pääntien ja kädenteiden kääntämisessä oli miettimistä, kun kangas halusi vetää kuprulle. Vuorittamistakin mietin hetken, mutta koska halusin nimenomaan kevyen kesämekon, laitoin ainoastaan alavarat. Mekko pääsikin heti valmistumistaan seuraavana päivänä todelliseen testiin, vuorokauden mittaiselle retkelle Helsinkiin. :)
Ehkä saatan tehdä mekkoon vielä jonkinlaisia muutoksia, mutta toistaiseksi olen aika tyytyväinen. :)

Pitemmittä puheitta, kuvia!

Alkutilanne:


Herttainen olkatoppauksilla ja napituksella varustettu kolttu... Sinänsä tämä oli kyllä "sopivan kokoinen" mutta niin järkyttävä malliltaan että en viitsinyt edes päälle kokeilla ennen saksimista!


Ja lopputulos:

Etuosa on ikäänkuin kietaisumallia, vyötäröllä on kaitale (näissä kuvissa vyön alla) ja takakappaleelta pääntietä avarrettu reilusti. Helmalle en tehnyt sen kummempia, lyhensin mitasta vain 10cm :D Tästä saa helposti asusteita vaihtamalla juhlavamman tai sitten tämmöisen rennon arkisen. Tykkään :) 

Kuvia saa suuremmaksi klikkaamalla.

perjantai 17. toukokuuta 2013

Vihdoin ja viimein

Sain lopultakin lupaamani kuvan tuosta farkkumekosta. Sähköposti osaa sitten kettuilla huolella aina silloin kun ei tarvitsis!

Mekosta sen verran että en nyt siihen ole 100% tyytyväinen, mutta kun aikaa oli rajoitetusti ja inspiraatio iski niin loppuvaiheessa, on tähän nyt tyydyttävä. Onneksi hiukset ja meikki (The Parturi, Marika Kippola) pelastaa paljon! <3


Ja käytin toki tilaisuuden hyväkseni ja otatin yhden kuvan jo aiemmin valmistuneesta takista! :) Kaavoitus vanhan nahkatakin pohjalta, siitä myös napit ja tikkivuori. 


Kertakaikkiaan hauska päivä oli tuo, tuommosiin kuvauksiin lähtisi mielellään toistekin! 

Kuvaus Jarmo Tyyskä 

keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Suttuinen sneak-peak!

Tämä projekti on ollut yks murheenkryyni, mutta vihdoin se on valmis! Tässä kuvassa tosin vähän vailla muutoksia vielä, mutta lopullisesta mekosta tulee sitten vähän eritasoisia kuvia joskus... ;)



sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Kesähepene!

Noniin, kangaskaupoilla tuli hurahdettua tuossa taannoin. Palalaarista löytyi iso pala jotain viskoosityyppistä kangasta (aivan hukassa mulla nämä ammattitermit!) ja se karjui haluavansa kesähepeneeksi. Selvä, minkäs teet. Jos joku huutaa, siihen vastataan.

Tiesin jo etukäteen että tämmöisen kankaan leikkaaminen on ihan pain in the ass. Ja tieto osoittautui ihan oikeaksi, ei meinannut saada suoraan leikattua millään, vaikka kuinka nuppineuloilla koitti jonkinlaista vakautta hakea.

Ompelu oli onneksi helppoa, ei kuintenkaan aivan sieltä ohuimmasta päästä ole tämä. Jopa napinlävet onnistui koneella!

Jonkinlaista osviittaa hain Suuri Käsityö-lehdestä, mutta ei tämä nyt mitään rakettitiedettä ole.  Noin suurinpiirtein neliön mallinen kappale, taitteelle leikataan pääntie, muutamat suikaleet nauhoiksi & pääntien "kanttaukseen" ja se on siinä. Toki mittoa pitää että mihin kohti tahtoo nauhakujat ja sitä rataa.


Niin että vois jo se kesä tulla! 

perjantai 12. huhtikuuta 2013

Kesä, tule jo!

Kovasti haaveilen jo kesästä, auringon paahteesta ja muusta ihanasta! Kesällä tarvitsee tietenkin mekkoja...
Heti kun näin Burda 2/13 lehdessä tämän mekon kaavan, tiesin että TUO pitää saada. Ne, jotka minut paremmin tuntee, saattaa hieman yllättyä kangasvalinnasta. Kukkamekko, Helillä? HAH!
No juu, nyt se hetki on tullut että vannoutunut mustissa kulkija on hurahtanut väreihin ja kesäkuoseihin. :)

Mekko oli periaatteessa helppo tehdä, joskin jonkinlaisia muokkauksia piti tehdä. Esimerkiksi yläosan reunat jäivät liian väljiksi, ja niistä piti ottaa hieman sisään. En tiedä minkälaisille megahinkeille tämä mekko on alunperin suunniteltu...!
Myös vuorin kaavoitin tähän itse, koska kangas on aika läpikuultavaa. Vuori onnistui hyvin, tosin helmaan olisi ihan aavistuksen voinut lisätä väljyyttä, nyt melkein on liian ahdas muttei kuitenkaan.

Nyt ei tarvita enää kuin se kesäkeli...


Kuvat voisi aina olla parempiakin... :) 

Kaava Burda 2/13, mekko 112
Kankaat Eurokangas

torstai 11. huhtikuuta 2013

Välineistöä

Kerrotaanpas jotain näistä työkaluista mitkä meikäläisen tuoreessa ompeluhuoneessa raksuttaa. Tuota ompeluhuonettahan on joskus kutsuttu keittiöksi... :)

Ompelukoneenani toimii Bernina Activa 230. Ostin sen valmistujaislahjakseni saumurin kanssa vuonna 2005. Tuossa on sopivasti kaikkea mitä osaan tarvita, ja hyvin yksinkertainen käyttää. Paljon mulla on ominaisuuksia vielä kokeilemattakin, mutta eiköhän niitä tule testailtua kun taas vauhtiin pääsee. Yksi lempijuttu tuossa on napinompeluohjelma, inhoan nappien ompelua käsin!



Saumurina toimii niinikään Berninalta 800DL. Hyvä vehje meikäläiselle sekin, paljon kyllä olen tästä koneesta kritiikkiäkin kuullut. Itselläni ei kyllä mitään ongelmia ole ollut koskaan, mutta enpä mikään ahkera saumuroija ole ollutkaan :) ainoa mikä tässä harmittaa, on leikkuujäteroskan kerääjän puute. Pitäisikin semmoinen askarrella seuraavaksi!



Siinäpä ne tärkeimmät, seuraavana top3- listassa on kaavapaperirulla joka on roikkunut matkassa myös vuodesta 2005 :D vaan on se niin iso ollutkin alunpitäen että vähintään 10 vuotta ajattelinkin sen kestävän...

Ompeluhuoneena toimii siis keittiö tällähetkellä, meillä kun ei mitään perhe-illallisia harrasteta vaan evästäminen tapahtuu sohvalla istuen.. Joten valjastinpa avomiehen idean innoittamana tuon hukkatilan parempaan käyttöön :) Hieman on pöydissä toivomisen varaa noinniinkuin ompeluharrastuksen kannalta, mutta en viitsi alkaa investoimaan uusiakaan kun sitten ei olisi nykyisille paikkaa.
Nyt tuolla kuitenkin mahtuu hyvin olemaan molemmat koneet esillä, piirtämään kaavat ja leikkaamaan kankaat lattialla ja pystyttämään silityslaudan viereen. Aiemmin kaikki yllä mainitut piti tehdä eri huoneissa :D



Mitään hirmuista kangasvarastoa mulla ei ole, ja ne vähät mitä omistan, säilytän vanhassa perintölipastossa makkarin puolella.

Kuten varmaan kaikilla, mullakin haaveissa siintää ihan oikea, oma ompeluhuone jossa olisi kaapit täynnä kankaita ja kunnon leikkuupöytä ettei tarvitsisi kontata lattialla. Kissat kun tahtoo olla turhan paljon "auttelemassa" ja jalat puutuu.. No, kaikkea (läheskään) ei voi saada ja näillä pärjäillään toistaiseksi.

Jospa seuraavaan postaukseen saisin esitellä jo uuden kesämekkoni, se on viittävaille valmis... :)

torstai 4. huhtikuuta 2013

MBB, Made Before Blog.

Ajattelin julkaista joitain noin suunnilleen viime aikoina valmistuneita juttuja ja kertoilla vähän meneillään olevista tekeleistä. 

Joulukuussa tuli tehtyä lahjaksi vaatteita veljen pikkutytöille. Tontuilta sain kuulla että pyjamille olisi tilausta, joten ei kun tekemään. 


Pöllötrikoon löysin Löytö-Palan palalaarista. Juuri ja juuri se riitti 116-senttisen tytön tunikaan ja 140-koon t-paitaan. Leggarit samoja kokoja. Kaavat on Suuri Käsityö-lehdestä, numeroita en kuollaksenikaan muista. 

Myös tossut ompelin tytöille, ja myös siskolleni joululahjaksi. Päällisenä velour, ja vuorina fleece, joten näillä tarkenee tepsutella kylmemmilläkin keleillä. Sisällä toki, mitään sen kummempaa pohjaa näissä ei ole. Kaava on FB:n Ompeluelämää- ryhmästä.



Lisäksi tein kolmikolle myös samoista materiaaleista pipot, mutta niistä ei jostain syystä ole kuvaa. Liekkö itsesensuuri iskenyt... 

Tässäpä nämä joulunalla askarrellut, lisää sitten seuraavassa jaksossa!



Blogia pukkaa :)

Tervetuloa! Tämä on taas yksi uusi aloitteleva käsityö(sunmuu)blogi. Kirjoittajana 26v. nainen Pohjois-Pohjanmaalta.

Kaikenlainen värkkäys on ollut aina jotenkin verissä. Muksuna kattelin sängyn laidalla istuen kun mummu teki vaatteita poljettavalla Signerillä. Ai että se oli hieno! Mummu kutoi sukkiakin. Ja villapaitoja. Ja leipoi, pullaa, leipää, rieskaa, Hanna-tädin kakkuja.
Minä yritän sitten mummun jalanjäljissä kovasti mennä. :) Kuvassa mummun perintöä: vuosikymmenten aikana kerättyjä nappeja sun muita tilpehöörejä, yhtä vanhassa peltirasiassa. Suuri Aarre, oli jo silloin lapsena.



Muistan joskus kun muksu olin vieläkin, kun tuli tarve keksiä jotain. Siis tehdä keksintö. Jotakin ihan uutta mitä koskaan ei kukaan muu ollut tehnyt. No, homma päätyi siihen että tallissa hakkasin nauloja kakkosnelosen pätkään, kun en muutakaan keksinyt :D Toisinsanoen, into on ollut aina kova, totetus ontunut useimmiten.

Mummu yritti opettaa sitä sukankutomista, ja ompeluakin sain varmaan kokeilla jossain vaiheessa. Mutta eihän ne kultakalan keskittymiskyvyllä varustetulta lapselta onnistunut. Onneksi olen hoksannut isompana yrittää aina uudestaan, ja olen jostain kasvattanut hieman jopa selkärankaa ja kärsivällisyyttäkin! Edelleen tasaisin väliajoin se inspiraatio vaan loppuu, ja silloin kun se loppuu, lentää keskenolevat tekeleet jonnekin kaapinnurkkaan ennaltamäärittelemättömäksi ajaksi. Joskus ne kaivetaan sieltä uudestaan työn alle, yleensä ei... Sentään joskus jotain valmistuukin! Ja niitä valmiita aion esitellä täällä parhaani mukaan, kökköjen kuvien ja sanakäänteiden voimin.

Blogin nimeä täytyi miettiä aika kauan. Pyörittelin kaikenlaisia ehdotuksia, mutta ei oikein mikään tuntunut sopivalta. Sitten jostain muistui mieleen jonkun mulle sanoma lause, "Senku teet, kyllä sä osaat". Senku teet. Sen-ku-teet. Sen kuteet. HA! :D

Elikä, tervetuloa. Kommentit ja keskustelu on tervetullutta :) Seuraavassa postauksessa listaan vähän meneillään olevia projekteja ja viimeaikoina valmistuneita juttuja.

EDIT: Isä korjasi että mummun kone oli Husqvarna, ei Singer! Ei lapsi muista... :)